QASW-Summit 2015

You are here

QASW-Summit 2015 onnistuneesti takanapäin
Tuliko tyrittyä investointi tehottomalla ohjelmistokehityksellä? Panosta laatuun älä määrään!
 

Tänä vuonna QASW Summit -tapahtuma pidettiin torstaina 5.11.2015 Yrjönkadulla Helsingissä ja paikkana oli G18+Pjazza. Seminaaripäivä alkoi, ennen varsinaista ohjelmaa, ilmoittautumisten jälkeisellä tehtävällä, jossa jokaisen tuli valita yksi avainsanatarra nimilappuun kiinnitettäväksi. Jokainen sai siis päivän aluksi pohtia, mikä avainsanoista oli omasta mielestä sellainen, jolla voi eniten vaikuttaa laadukkaan ja asiakkaan tarpeita vastaavan lopputuloksen saavuttamiseen. Tämän tehtävän jälkeen keskityttiin hetki tarjoilujen antiin
 

Aloituspuheenvuorot

Päivän aloituspuheenvuoroa varten kokoonnuttiin kaikki sitten yläkerran isoon saliin. Aloituspuheenvuoron pitivät kehityslinjan puheenjohtaja Petri Rautakoski sekä laadunvarmistus- ja testauslinjan puheenjohtaja Juha Lamminkari, jonka jälkeen jakauduttiin esityslinjoittain eri tiloihin kuulemaan päivän ensimmäisiä esityksiä.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan aloitus ja esitysvuorot

Laadunvarmistus- ja testauslinjan puheenjohtaja Juha Lamminkari korosti ennen esityksiä ketterän hankejohtamisen, ketterän kilpailuttamisen, budjetoinnin ja ennustamisen merkitystä sekä esitti väitteitä, että laadunvarmistuksen johtaja on erittäin keskeinen käyttökokemuksen toimija ja että laadun johtaminen liittyy strategiatyöhön. Hän korosti myös tietomallin ja rajapintojen olevan asiakkaan tärkeintä, omissa käsissä pidettävää, omaisuutta ja loput kannattaa luovuttaa innovatiivisimman, ketterimmän ja tehokkaimman tarjoajan tehtäväksi osajärjestelmä kerrallaan. Oman puheenvuoronsa lopuksi Juha pyysi kuulijoita kuuntelemaan esityksiä erityisen herkällä korvalla, pitäen mielessä kehityshankkeen koko elinkaaren kattavat kokonaislaadunvarmistuksen näkökulmat.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan 1. esitys: Case Arek - Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä

Ensimmäisenä esityksenä kuultiin Arekin teknologiajohtajan Satu Koskisen puheenvuoro liittyen testauspalveluun laadunvarmistajana monitoimittajaympäristössä. Satu on luotsannut läpi merkittäviä uudistuksia toimessaan ja yksi Arekin uudistuksista on ollut testauspalveluiden uudelleen järjestely. Arekissa tehdyn linjauksen mukaisesti testausosaaminen ei ole Arekin ydinosaamista, joten sitä on järkevämpää hankkia ammattitaitoiselta toimittajalta. Satu avasi esityksessään myös asiakastarpeiden hallintaa sekä miten varmistetaan oikeanlaisten palveluiden tuotanto. Arekin tehtävä on tuottaa työeläkevakuuttamisessa tarvittavia järjestelmiä ja tarjota järjestelmäpalveluita asiakkailleen. Arekin keskitetyssä hankinnassa painoalue on palveluiden hankinnassa eikä resurssien hankinnassa. Avainasioiksi testauspalvelutoimittajan valinnassa Satu nosti seuraavat tekijät; riippumattomuus, luotettavuus, laatu, osaaminen sekä siirtyvän henkilöstön osalta hyvä ja vastuullinen suunnitelma. Kaikin puolin sopivaksi kumppaniksi osoittautui Q-Factory Oy, joka valittiin hoitamaan Arekin testauspalveluita.

Esityksen loppuun Satu kävi vielä läpi myös työjakoa Arekin ja testauspalvelun välillä sekä testauspalvelun vastuita, tehtäviä ja organisointia. Esityksessään Satu painotti laatua ja että muutos on johdettava.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan 2. esitys: Testausautomaatiolla tehokkuutta uusien menetelmien kautta

Toisessa esityksessä Q-Factoryn Anssi Pekkarinen pureutui testausautomaation uusiin mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin otsikolla testausautomaation mahdollisuudet käyttöliittymän testauksessa. Esityksessä tuotiin esille täysin uutta, visuaalista tapaa toteuttaa testausautomaatiosuunnittelua verrattuna aikaisempiin ratkaisuihin. Uudet ratkaisut mahdollistavat myös sen, että liiketoiminnan sisältöosaajat voivat pienellä teknisellä tuella oppia rakentamaan ja ylläpitämään testausautomaatiota. Etuna on, että testausautomaatio pysyy tällöin aktiivisena ja ajantasaisena eikä lähde rapautumaan ilman jatkuvaa automaatio-osaajien tukea. Tällä tavoin varmistetaan, ettei ylläpito katkea, kuten usein testausautomaation osalta voi käydä.

Avainsanoina esityksestä voisi nostaa testability attribute, sivumallinnus, lomaketestiautomaatio, visuaalinen layout-check automaattisella raportoinnilla, mallipohjainen testaus sekä loppukäyttäjän kokemuksen ja suorituskyvyn seuranta, joita Anssi havainnollisti lyhyesti loppuun näytetyn demon kautta. Esityksessään Anssi korosti myös, että uusin menetelmin sekä automaatiotestien tekeminen että niiden ylläpito on puolet nopeampaa ja tehokkaampaa.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan 3. esitys: Case Suunto: Kehityksen aikainen testaus

Kolmannessa esitysvuorossa Suunnon Tomi Nurmi sukelsi kehityksen aikaisen testauksen maailmaan. Tomi piti innostavan ja ajatuksia herättävän puheenvuoron avaamalla ideologiaa ”Fail fast” sekä kertomalla innoittajista; Gojko Adzic, James Bach ja Janet Gregory, jotka ovat vaikuttaneet hänen ajatuksiin sekä sitä kautta Suunnon kehityssuuntiin. Esitys pureutui James Bachin ideologisista näkökulmista katsottuna syvällisemmin aiheeseen ”Mitä testaus on?" ja kiteytyi yhteenvetoon testaus vrt. tarkistus, jossa pointtina oli, että toteuttaja kirjoittaa automaatiotestit käyttötapauksien pohjalta ja testaajat keskittyvät tutkivan testauksen menetelmin tehtävään todennukseen.

Seuraavaksi esityksessään Tomi pureutui aiheeseen piilotettu kulu ja mistä ne johtuvat. Syitä piilotettujen kulujen syntymiseen on mm. huonot vaatimukset tai vaatimuksia ei ole ymmärretty, myöhäiset löydökset jne. Tomi korosti esityksessään aikaisen testauksen merkitystä eli edetään testaus edellä ja jo suunnitelmat sekä vaatimukset todennetaan. Lisäksi panostusta kannattaa kohdentaa siihen, että kaivetaan jo lähtöpisteessä esille ne asiat, mitä asiakas tarvitsee ja kuvataan ne konkreettisten esimerkkien kautta.

Loppuun Tomi korosti, että tehokas testaus vaatii yhteistyötä heti alusta alkaen.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan 4. esitys: Käytettävyystestaus osana ketterää kehitystä

Pienen jaloittelu- ja kahvitauon jälkeen esitysvuoroon tuli Eeva Kangas FixUI:lta ja aiheena käytettävyystestaus osana ketterää kehitystä. Ensimmäisenä Eeva avasi vähän sitä, mitä FixUI tekee ja sen jälkeen pureutui siihen, mitä käytettävyystestaus on ja millaisin menetelmin niitä toteutetaan. Eeva korosti käytettävyystestauksien merkitystä ja sitä, että on erittäin tärkeää saada loppukäyttäjiltä palautetta paremman tuloksen aikaansaamiseksi. Hän näki, että käytettävyystestausta tarvitaan erityisesti silloin, kun käyttäjät tulevat asiakkaan organisaation ulkopuolelta.

Ongelmiksi puolestaan Eeva näki mm. tuoteomistajan roolin hektisyydestä johtuvan käytettävyysnäkökulman unohtamisen sekä ketterien menetelmien puutteellisen ja rajoittuneen näkemyksen käytettävyyden huomioinnissa eli ohjelmiston testaamisessa keskitytään enimmäkseen ohjelman logiikan testaamiseen, ei niinkään käytettävyyden testaamiseen.

Seuraavaksi Eeva avasi esityksessään, miten toteutetaan nopea käytettävyystestaus osana ketterää kehitystä korostaen, että suppea testaus on parempi kuin ei ollenkaan.

Loppuun Eeva kävi läpi vielä aihealuetta ”Milloin voi testata?”. Testaus tulee aloittaa jo hankkeen alussa edeten siitä prototyyppivaiheen jälkeen kehitysvaiheen kautta ylläpitoon. Myöskin tässä puheenvuorossa kiteytyi sidosryhmien välisen tiiviin yhteistyön merkitys onnistumisessa.
 

Laadunvarmistus- ja testauslinjan 5. esitys: Case Varma: Testauksen haasteet moniuloitteisessa testiympäristössä

Päivän viimeisen esityksen tuli pitämään Tuukka Vähäpassi Varmalta ja aiheena oli testauksen haasteet moniulotteisessa testiympäristössä. Alkuun Tuukka avasi minkälaisessa haasteellisessa kentässä he toimivat ja korosti testiaineiston tärkeyttä, jota seurasi kuva moniulotteisesta ympäristöstä liittymineen. Esityksessä korostui, että moniulotteisessa kentässä toimiessa laatuvaatimuksia tulee hyvin monelta eri suunnalta.

Seuraavaksi päästiin pureutumaan aiheisiin kuten oikea testauskattavuus, konfiguraation hallinta, automaation mahdollisuudet, testiympäristöt ja data. Testauskattavuuden osalta Tuukka esitteli havainnollisesti kuvattuna, miten päätetään mitä testataan. Samojen kuvien jatkumona hypättiin käymään läpi konfiguraation hallintaa. Automaation mahdollisuuksien osalta Tuukka lähti liikkeelle näkökulmasta, että liiketoimintaprosessien testaus on työlästä käsin ja jatkoi automaatiolla saavutettaviin hyötyihin. Ennen ympäristöjen ja testidatan läpikäyntiä Tuukka nosti esiin, ettei testauksen välttämättä tarvitse tapahtua pelkästään käyttöliittymän läpi.

Viimeisenä aihealueena Tuukalla oli sitten testiympäristöt ja testidata sekä näkökulma ympäristöistä, jotka mahdollistavat testidatan haltuunoton. Tämä tapahtuu siten, että on versiohallinta datalle ja konfiguraatioille, testidataa voidaan liikuttaa helposti ympäristöjen ja versiohallinnan välillä sekä ympäristöjen pystyttämisen ja siivoamisen on helppoa ja nopeaa. Tavoiteympäristöissä ulkoiset palvelut olisivat DB-klooneja, jotka tuotannon nauhoituksin saadaan toimimaan oikeiden ulkoisten palveluiden tavoin. Myöskin tätä aihealuetta Tuukka havainnollisti kuvien avulla. Tuukan esityksessä korostui automatisoinnin tärkeys sekä älykäs testiaineiston ja konfiguraation hallinnointi.

 
 

Kehityslinjan aloitus ja esitysvuorot

Sitten kehityslinjan antiin. Tänä vuonna kehityslinjan esityksissä pureuduttiin laadukkaan ohjelmistoprojektin tuottamiseen. Viimeistä esitystä lukuun ottamatta esittäjät olivat kaikki Codemenin yhteistyöyritysten edustajia ja näin omalta osaltaan kuvasivat sitä osaamista ja laatua, mitä Codemen asiakkailleen tarjoaa.
 

Kehityslinjan 1. esitys: Hyvin määritelty on puoliksi tehty, kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Esitykset avasi Yoson Olli Niemi, joka erittäin havainnollisesti kuvasi, kuinka ohjelmistoprojektin laatu rakennetaan jo ihan ensimmäisestä vaiheesta eli kuvauksista ja määritelmistä alkaen. Ollin esitys herätti hyvin kysymyksiä yleisössä ja kaikkiin kysymyksiin saatiin epäröimättä myös vastaus.
 

Kehityslinjan 2. esitys: Kokemus = laatua ja tehokkuutta

Toisena esiintyjänä oli Rakettitieteen Juha Huttunen. Tosielämän esimerkein käytiin läpi tilanteita, missä kokeneet asiantuntijat olivat vastanneet yksin jopa kokonaista ohjelmistotiimiä. Oikeanlainen osaaminen, kokemus ja tekemisen meininki eli asenne ovat tehokkuuden ja laadun takeita. Rakettimiehet ovat pelastaneet jo useamman ohjelmistoprojektin, ja tämä työ jatkuu edelleen.
 

Kehityslinjan 3. esitys: Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia

Seuraava esiintyjä oli Seinäjokisen Comia Softwaren Jussi-Pekka Kurikka, joista sekä Comia että Jussi-Pekka ovat varmasti kaikkien mielessä. Jussi-Pekka kuvasi kuinka ohjelmistoprojektin resurssit voidaan mitoittaa tehokkaasti, välttää pullonkaulat ja jopa osaamistiedon menettäminen ohjelmistoprojektin aikana. Kaikille on varmasti myös selvää, että hyvää, halpaa ja nopeasti yhdistelmää ei keneltäkään saa.

 

Kehityslinjan 4. esitys: Tietokannat ja ohjelmistokehitys

Kahvitauon jälkeen jatkettiin Advance IT:n Pasi Parkkosen voimin ja nimenomaan syvennyttiin tietokantojen sisään. Vaikeasta aiheesta Pasi kertoi erittäin ymmärrettävästi ja mielenkiintoisesti. Sanomattakin on selvää, että tietoturva on osa laatua ja kun kyseessä on kaiken tiedon ydin eli tietokanta, tulee tietoturva olla huolehdittu erittäin tarkkaan.

 

Kehityslinjan 4. esitys: Case Veivi, Tulli: Kokenut tiimi tehokkaan ja laadukkaan lopputuloksen takeena,

Viimeisenä esityksenä oli Tullin tietohallinnon Antti Peltola, joka kuvasi julkishallinnon onnistunutta ohjelmistoprojektia. Projektin läpiviennissä oli useita haasteita, jotka osin ratkaistiin erittäin kokeneen kehitystiimin voimin. Projektin ongelmakohdat joihin ei helpolla tavalla löydetty ratkaisua, päätettiin jättää sivuun ja toteuttamatta, näin keskityttiin hoitamaan projektin 95% osuus todella laadukkaasti kuntoon.

 

Linjojen yhteenvedot

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki esitykset olivat mielenkiintoisia ja antoivat vähintäänkin miettimisen aiheita tuleviin projekteihin. Toivottavasti päivä oli myös kuulijoiden mielestä onnistunut, tästä on vaikea laittaa paremmaksi ensi vuonna, mutta se on tietenkin ainoa mahdollinen tavoite.

 

Loppupaneeli: "Millaisin menetelmin saavutetaan asiakkaan tarpeita vastaava lopputulos"

Esityspäivän nivoi yhteen erinomainen ja vuorovaikutteinen loppupaneeli monipuolisine puheenvuoroineen. Loppupaneelin puheenjohtajana toimi Kontion Jyrki R&D Warelta. Jyrkin vetämä loppupaneeli toteutettiin tavallisesta paneelista poikkeavalla konseptilla. Puheenvuoroja jaettiin panelistien lisäksi paljon myös yleisölle ja hyvää keskustelua käytiin laajasti. Keskustelun ja puheenvuorojen pohjalta loppupaneelissa koostettiin ns. ”Onnistumisen avaimet” -pyramidi, jonka elementit mahdollistavat laadukkaasti onnistuneen lopputuloksen ohjelmistokehitysprojekteissa ja -hankkeissa. Tämän pohjalta jokainen voi miettiä oman organisaation kehityskohteita tai sitä, puuttuuko tuosta pyramidista vielä jokin merkittävä palanen.

 

Viimeinen ohjelmanumero: Stand-Up komiikkaesitys

Päivän viimeisenä ohjelmanumerona oli Antti Syrjän stand-up komiikkaesitys. Antin huumorintäyteisen esityksen jälkeen ilta jatkui vapaamuotoisten keskustelujen merkeissä tarjoilujen kera.

 

Kiitämme osallistujia onnistuneen tapahtuman mahdollistamisesta. Palataan taas ensi vuonna QASW Summit -tapahtuman merkeissä. Vuoden 2016 tilaisuuden yksityiskohtia tarkennetaan tälle sivustolle heti ensi vuoden alkupuolelta, joten seuraa tilannetta. Kiitos kaikille palautekyselyyn vastanneille. Saimme paljon hyvää palautetta. Palautetta jättäneiden kesken on arvonta suoritettu. Olemme henkilökohtaisesti yhteydessä voittajaan.